6+6+6 on uusi, tasa-arvoinen tapa viettää vanhempainvapaa

Vihreä ajatus perhevapaista on myötätuulessa myös Akavassa. Akavan esittämän mallin mukaan kuuden kuukauden äitiysvapaan jälkeen isät voi jäädä kuuden kuukauden vapaille ja viimeinen kuusi kuukautta voisi olla tasa-arvoisemmin jaettavissa. Tämä on tärkeää, jotta isätkin voisivat osallistua pienen lapsen arkeen ja katkaista 40 vuoden työputken aidosti mielekkäällä tavalla puoleksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi ilman, että tarvitsee keksiä maailmanympäryspurjehduslomia heti alkuun. Nykyinen isyyskuukausi on aikansa elänyt järjestelmä, koska järjestelmä pakottaa irrottautumaan töistä vain kuukaudeksi, mitä on todella vaikea järjestää työpaikoilla, ja lapsen kanssa ei ehdi olla kovin pitkää aikaa.

Äidistä, joka on ollut myös hoitovapailla, tämä kuullostaa ensin epäreilulta: miksi äidin pitäisi luopua imetyksestä jo viisikuukautisena ja isä saisi nähdä vauvan ekat pinsettiotteet, ryömimiset, konttaukset ja ehkä jopa ensiaskeleet? Samoin muiden sisarusten riemu ja käynnit lasten perhekerhoissa suloisen vauvan kanssa (tai sitten parkuvan) jää isän iloksi, samoin kurahaalarivertailut, hiekkalaatikkoelämä tai liukurikausi. Äitiyskautta pitäisi kyllä pidentää, ja sen jälkeen isälle voisi antaa pidemmän ajan.

Lapsille, isälle ja koko perheelle juttu voi olla aidosti kokeilemisen arvoinen: isä voisi välillä jäädä kotiin, ja äiti kävisi puoli vuotta töissä, ja sitten olisi harkinnan paikka, kuka jatkaisi hoitovapaalla. Töistä tullessa lapsen kanssa jaksaa olla eri tavalla, ja lapsi nukkuu vielä paljon päiväunia, ja silloin arvostaa kotitöitä ihan eri tavalla, kun välillä on itse samassa roolissa.

Perhevapaiden jakamisen taustalla saattaa olla tämänpäiväinen OECD:n tutkimus, jonka mukaan naisen kouluttaminen on kannattamampaa kuin miehen. Vertailussa koulutetun naisen työura ja tienestit ovat perhevapaiden ja pidemmän koulutusuran vuoksi lyhempiä. Silti työuria ei voi verrata, sillä kotona tehdylle työlle ei lasketa bruttokansantuotteena mitattavaa arvoa. Samoin hoivatyölle ja opetustyölle ei ole keksitty kunnon mittaria - palkalla kun ei voi kaikkea mitata.

Perhevapaiden jakaminen on silti tasa-arvoinen juttu, ja saattaa pelastaa monta avioliittoa: kotitöiden jakaminen ja muuttuneet roolit sekä arjen erilaiset kokemukset pienten lasten taloudessa voivat muuttua, jos naiset antavat miehille mahdollisuuden jäädä joskus kotiin hoitamaan lasta ja lajittelemaan lapsen vaatteet pyykin jälkeen vaatekaappiin sekä kokeilemaan, koska miten oikeaoppisesti valmistetaan lapsen sose.