Uusi kunta - uudet ongelmat?

Uusi kunta -kuntaäänestys järjestetään todennäköisesti elokuussa neuvoa-antavana. Siihen mennessä saattaa olla, että päättäjille, saati kuntalaisille, ei mitään selkeää faktaa lyödä pöytään, ainoastaan mielikuvia, joitain tuntoja yhteisistä kokouksista ja uhkakuvia. Kyse on todennäköisesti edelleen tahtotilasta.

Mitään porkkanoita ei liittyjille ole luvassa, kuten Kouvolan liitoksessa, koska Lahti ei ainakaan halua sitoa uuden kunnan valtuuston käsiä. Markkinoinnissa käytetään ainoastaan uhkakuvia: Soininvaaraa lainaten "jos Lahti heikkenee ja ei pärjää, Hollolakin kärsii". Kauniit sanat lähidemokratiasta karsii tarve olla lisäämättä yhtään ylimääräistä hallintotasoa.

Ikävä niin. Joko lähidemokratiatason lisääminen jonkinlaisella päätösvallalla ja rahasäkillä tai Kainuun mallin mukainen yhteisten palvelujen tuottava elin olisi saanut yksimielisen maakunnan hyväksynnän Paras-hankkeen edetessä, mutta Lahden näkövinkkelistä tämä on liian hallintorakenteen kasvattamista ja valtuuston käsien sitomista. Tämä voi myös johtaa siihen, että uuteen kuntaan ei hyvistä aikomuksista huolimatta liity ne, jotka siitä oikeasti hyötyisivät, ja sellaisetkin, jotka ovat aiemmin olleet myönteisiä, voivat pyörtää kantansa.

Hollolan tilanne on erikoinen. Hollolan pääpaino on hyvien palvelujen järjestäminen ja viihtyisän asuinympäristön tuottaminen asukkaille, jotka osittain käyvät Lahdessa tai lähikunnissa töissä. Pienet ja keskisuuret koulut ovat toistaiseksi säilyneet kylien tai taajamien vieressä, ja kuntalaisia on kuultu hyvin, oli he muuttajia tai asuneet pidempään Hollolassa. Meille Lahden vuoksi työpaikkaomavaraisuus ei ole niin tärkeä, vaikka yrittäjyyttä kyllä suositaan ja yritystontti kyllä aina järjestyy kysyjälle.

Uusi kunta ei tunnu aluksi suurelta peikolta, onhan Lahti imagoltaan parantunut sadantuhannen asukkaan kulttuuri- ja urheilukaupunki, vaikka työttömyys onkin 16,5% ja velkataakka tytäryhtiöissä kova. Kun siitä maalaa toisin päin uhkakuvia, niin se saattaa tarkoittaa pidempiä jonoja vanhustenhuollossa, homekoulujen remonttien odottelua pitkän aikaa Lahden mallin mukaisesti, rakennusohjelma-aikataulun hidastumista Hollolan investoinneissa, yhdistysavustusten katoamista ja palvelujen saatavuuden ja laadun heikkenemistä. Toisin päin ajateltuna Hollolan resurssit käytetään muun maakunnan hyväksi, kuten lääkärit, oppilashuolto- ja erikoisopettajat sekä muu henkilökunta. Lahti saa haluamansa maksajan yliopistolle, maakunnallisille kulttuuripalveluille ja urheiluhalleille, sekä kaavoitusmaata.

On aika erikoista, että valtio ei ole määrännyt vielä kuntia liittymään yhteen, koska kunnat ei kykene nykyisellä rahoituspohjalla järjestämään ihan kaikkia palveluja kuntalaisille velkaantumatta käyttämättä muita keinoja kuin verotulot ja valtionosuudet lakisääteisten palveluiden rahoituksen saamiseksi. Ainoa valtion antama velvoite on se, että maakunnallisesti on järjestettävä aiesopimukset, jossa yhdessä sovitaan alueiden maankäytöstä ja kehityssuunnista, maakunnan kehittämistarpeista eli EU:n ja valtion hankerahojen hakemisesta. Velvoite pitää huolen siitä, että kuntaliitoksesta huolimatta maakunnassa on vähintään yksi ylärakenne, maakunnan taso.

Kaiken kaikkiaan - mitä Hollola hyötyy: muutama hollolalainen pääsee polttamaan näppinsä yrittäessään puolustaa Lahdessa Hollolan puolen etuja. Näistäkin innokkaista ristiretkeläisistä päijäthämäläiset puolueosastot saattaa onnistua osan litistämään ja alistumaan kohtaloonsa.